sunnuntai 1. elokuuta 2010

Mikä kesä!

Mikä kesä! Aikuisen elämäni paras suvi. Mennen tullen. Ja jatkuu vielä viikon.

Ei kaikilla. Siskonpoika aloittaa huomenna päiväkotielämän isosiskonsa perässä, ja sisko palaa töihin. Itku oli tulla kun katselin pienen miehen taaperrusta.

Meidän perheen naisilla on vielä viikko armonaikaa. Sitten vanhempi tyttöseni menee kouluun. Liki seitsemän vuotta mennyt hups vain. Sitähän ne kaikki sanoivat kun pitelin vastasyntynyttä sylissäni, vaan ei sitä silloin ymmärtänyt.

Mutta tällaisen kesän jälkeen tuntuu, että on valmis mihin vain! Ainoa sääli oli miehen lyhyt loma. Mutta pitkät kesäillat olemme olleet koossa koko perhe. Ja päivisin minä ja tytöt olemme olleet saumattoman hyvä tiimi! Kertaakaan en ole istuttanut kumpaakaan jäähypenkillekään koko kesänä - ei ole tarvinnut edes uhata! Jii-hei!

Ei kommentteja: