Lepakko

Kävin katsomassa Lepakko-operetin. Se oli selvä askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle. En löytänyt sisältäni pientä operettifania, mutta enpä toisaalta kokenut suurta kärsimystä tai tylsyyttäkään.

Katsomossa on helppo istua oman mukavuusalueen ulkopuolella. Aktiivisemman roolin ottaminen on sen sijaan vaikeampaa. Olen aina ollut surkea kokeilemaan asioita, joita en entuudestaan osaa. En ole esimerkiksi koskaan suostunut kokeilemaan vesihiihtoa, koska sitä ei voi harjoitella yksin ennen kuin astuu muiden eteen. Vesihiihdossa tarvitaan aina joku ajamaan venettä.

Olen huomannut esikoistytössä samoja piirteitä. Tunnen empatiaa. Toisaalta toivon, että hän oppisi pääsemään tarpeettoman itsekritiikin yli. Minulta on varmasti jäänyt tekemättä yhtä sun toista hauskaa, kun en ole uskaltanut asettaa itseäni alttiiksi epäonnistumiselle ja naurulle.