Birger, rakastettuni

On hassua, kuinka intohimoista rakkautta voikin tuntea, vaikka rakkautensa kohteen tapaa itse asiassa äärimmäisen harvoin.

Minä rakastan olutravintola Birgeriä. Koska kaksi pientä ihmistä tarvitsee minua iltaisin kotona, en istu Birgerissä ollenkaan niin usein kuin haluaisin.

Haaveissani olen ollut läsnä ihan jokaikisessä Perjantai-Parlamentissa.

Eilen mieltäni ilahdutti lehdestä bongaamani äijäparkki - kun Wetterhoffilla on perinteinen korttelijoulu, joka epäilemättä vetää puoleensa enemmän nais- kuin miesväkeä, äijän voi jättää parkkiin Birgeriin, jossa on eräaiheista ohjelmaa.

Ja nyt: Afterwork Funk'em! Jazzia, funkia ja soulia työviikon päätteeksi. Voi vitsi!

Ai niin, ja onhan siellä niitä oluitakin. Tummia ja vaaleita. Trappistia, alea ja vehnää. Bitter & Twisted, jota tilatessani rakas ystäväni viimeksi totesi, että aivan kuin rouva itse... Tai Double Chocolate, kun suklainen maku miellyttää. Ja asiakaspalvelua, joka vastaa lähinnä ajatusten lukemista.

Tämä(kin) nyt luiskahti "vähän" mainoksen puolelle, mutta menköön. Birger on ehdottomasti parasta Hämeenlinnaa.