Kävin seminaarissa. Kotimatkalla bussissa käytävän toisella puolella istui privaattistrippari. Ensimmäiset 50 minuuttia hän huutaa kailotti puhelimessa työasioita. Ääni hiljeni hieman, kun hän neuvotteli tulevan työkaverin kanssa tuplavuorosta ja selvitti suhtautumistaan toisen naisen paikkojen nuolemiseen.
Kiirettä naisella pitää. Työ vie ympäri Suomea, yksin pitää hommata työpaikkojen avaimia ja rekvisiittoja, hoitaa kassat sun muut. Missä menee suihkut tukkoon, missä on kamalia asiakkaita. On se vaikeaa.
Nainen selasi paksua kalenteriaan ja heitteli papereita roskiin. Kun hän jäi kyydistä ennen minua, teki mieleni dyykata ja tutkia, millaisia dokumentteja seksialan ammattilainen jättää pikavuoron roskikseen. En tohtinut.
Mitäs sen asiat mulle kuului. Paitsi että kun kuulutti itse.
perjantai 23. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ymmärrän kyllä mielenkiintosi. Kirjoituksesi perusteella minuakin olisi tehnyt mieli dyykkaamaan... ;-)
Ja mua kaduttaa niin paljon etten dyykannut! Ties minkä romaanin aiheen niistä dokumenteista olis voinut rakentaa. Tai no, oli niissä puheluissakin aika mahdisti matskua... :)
Lähetä kommentti