"Misty vastaa" oli osa isoksi kasvamistani. Hevoshullun vuosikertoja kertyi hyllyyn kymmenisen kappaletta, ja kun tajusin, että tätihän kertoo mielenkiintoisia asioita paitsi hevosista, myös jostakin ihan muusta, kannoin kirjastosta Uman kirjoja kotiin kassikaupalla. Muistan, että niitä oli parempi piilotella. En tietenkään halunnut vanhempien huomaavan, että olin kiinnostunut sellaisista asioista. Ja muistan tajunneeni jotenkin rivien välistä, että Uman seksivalistukseen suhtauduttiin meillä paheksuen.
Uman 60-vuotishaastattelussa Hesarissa oli seuraava herkullinen anekdootti:
"Siellä [Porin prikaatissa] yksi poika kysyi: huomaako tyttö, että ottaa etehen, kun tanssii hitaita? Vastasin: Huomaa, mutta jos tyttö on tuttu, ei se häntä haittaa. Auttaisiko silti, jos ottaisi etukäteen kätehen?"Prikaatin henkilökunnan ilmeet olivat Aaltosen mukaan olleet näkemisen arvoiset, enkä ihmettele.
Yksi kammottavimpia tanssimuistojani on muuten Hämeenlinnan Tiffanysta, kun itseäni selvästi lyhyempi ja vanhempi mies haki hitaille, enkä jostakin käsittämättömästä syystä osannut kieltäytyä. Mies työnsi päätään rintojeni väliin, eikä jäänyt tälle tytölle epäselväksi, että etehen otti. Yäk. Olin vasta täyttänyt kahdeksantoista ja opettelemassa yökerhomaailman saloja. Sen keikan jälkeen olen totisesti osannut kieltäytyä tanssista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti