No niin. Pääsimmehän me Hirsimäkeenkin.
Kämmekänpuisto on varsin vaikuttava kokonaisuus. On leikkipuisto, hiekkakenttä, pieni nurmikenttä jalkapallolle, asfalttikenttä koripallolle ja kaukalo. Kesäisenä sunnuntaipäivänä me olimme koko tämän kombinaation ainoat käyttäjät.
Leikkipuistossa oli taas uusia juttuja. Viimeistään nyt kannattaa myöntää, että olin väärässä valittaessani aiemmin puistojen samankaltaisuudesta. Kyllä kaupunkimme puistoissa on hyvinkin monenlaisia välineitä.
Kämmekänpuiston erityisyyksiä olivat pyörivät "puulätyt" - hui sentään, että piti äidinkin mennä kokeilemaan! Nämä edustavat taas sitä "mitä enemmän painat, sitä kovemman kyydin saat" -sarjaa; kuopus ei tahtonut saada lätykkää pyörimään ollenkaan, minä taas astahdin laudalle ja lennähdin siitä pois tyylillä, josta saisi mainiosti hupaisan sarjakuvastripin.
Kenttien vieressä oli tangot, joihin kuopus pääsi itse kiipeämään ja pois - iso plussa tästä. Roikkumisessa oli tähän asti vaadittu aikuisen assistenssia.
Mutta voi sentään, mitä tuhmuuksia tännekin oli kirjoitettu. Kuopus huomasi sotkut ja paheksui niitä, esikoinen ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta koko merkintöjä kohtaan. Hyvä niin.
Näytä suurempi kartta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti