Harmittaa, kun otin vain pokkarin mukaan. Toisaalta valittaisin nyt kipeiden jalkojen lisäksi hartioita, jos olisin roudannut järkkäriä mukana tämänkin päivän.
Näinä kahtena vapaapäivänä olisi ollut kiva saada seuraa. Toisaalta yksin liikkumisessa on hyvät puolensa.
Mielipide? Rakastuin Central Parkiin. Utterly, totally, enormously.
5 kommenttia:
Central Park on fantastinen, myös siksi että läntti ymmärrettiin jättää vapaaksi jo 1800-luvulla, että sen halki kulkevat Manhattanin poikittaisväylät kaivettiin maantasoa alemmas... ja että läntti on pysynyt puistona, vaikka NY:n tonttihinnoilla kiusaus nakertaa sitä pala palalta on varmaan ollut melkoinen.
Miten voikin olla, että lähipäivinä kaikki ovat vuoroin kehuneet Central Parkia. Eräs tuttavani joka asuu NYCissä, juuri kehui Central Parkin lauantaita ja nyt sinä täällä blogissasi sunnuntaita. Ja sait vielä arkitehdinkin innostumaan. Koskakohan minä pääsen näkemään ja kokemaan tämän ihanuuden?
Ihan vaan että WAU!!! =O
Tässä vähän samanlaisia tuntemuksia kuin Napaulinalla... :)
Muuten, yksi ystävättäreni osti NYC:n matkallaan vuosi-pari sitten aivan ihanan käsveskan: se on muodoltaan ja näöltään (muttei ehkä toiminnaltaan) aivan kuin oikea kastelukannu.
Kiitos arkitehti omasta postauksestasi! Erityisen mielenkiintoista luettavaa, kun sattuu majailemaan ihan tässä puiston kupeessa!
Napaulina: kiva kun tulit blogiini! En minäkään olisi uskonut tänne pääseväni, ennen kuin puolitoista kuukautta sitten töistä käskettiin! ;)
Lapanen: I agree! :)
jl: No johan nyt on, kun minäkin olen ostanut täältä itselleni vain yhden ainoan asian, ja sekin sattuu olemaan laukku. Ei ihan käsisellainen, kun on aika iso, mutta _ihana_ on!
Huu, täytyy lähteä tekemään vielä päivän neljäs haastattelu. Sitten lujaa takaisin hotelliin urkkimaan, kun täällä kuvataan Kovaa lakia!
Lähetä kommentti