tiistai 2. marraskuuta 2010

Nöyrää

Sain aamulla puhelun, joka teki minut hyvin surulliseksi.

Näytössä vilkkui Turun suuntanumero. Ehdin hädin tuskin vastata, kun iäkäs miesääni alkoi hätäisesti kertoa: "meni vatsa jotenkin sekaisin, nyt on kakkaa joka puolella, täytyis tulla siivoamaan". Pyysin anteeksi, sanoin että minä en tule siivoamaan, kun olen Hämeenlinnassa ja nimeni on sejase, te varmaan soititte nyt väärään numeroon. Miesparka löi luurin korvaan.

Hyvä etten oikeasti karauttanut autolla kohti Turkua.

Minkälainen hoivapommi yhteiskunnassamme oikeasti on edessä? Miten minä selviän omien vanhempieni vanhenemisesta? Miltä ihmisestä tuntuu siinä vaiheessa, kun joutuu soittamaan tuollaisen puhelun, pyytämään kotiinsa apua kakkasiivoukseen?

Ei kommentteja: