30 vuotta nuori

Tämän päivän lehden mukaan nuorten kuntavaali-into on lisääntynyt, etenkin 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä.

Nuorten?

Katsotaanpa vähän, miltä 30-vuotias nainen näyttää eri perspektiiveistä.

- Kosmetiikkavalmistajien mukaan tarvitaan jo järeitä keinoja, jos haluan taistella ikääntymistä vastaan. Onneksi aloitin jo pari vuotta sitten Age Fitness -voiteiden käytön, ja silmänympärysvoide on ollut käytössä sitäkin pidempään. Mutta kuka kertoisi, miksi kolmekymppisenä on finnejä yhtä paljon kuin teini-iässä? Ei mutta hei, juurihan näin mainoksen aineesta aikuisfinnien hoitoon!

- Työnantajan näkökulmasta olen kävelevä rahareikä. Nainen hedelmällisessä iässä. Kaksi hedelmää on jo kotona, joten keskiarvo on saavutettu, mutta onhan mahdollista, että tuo ratkeaisi vielä lisääntymään. Ei siis kannata palkata.

- Puolueen näkökulmasta olen varsin hyvä tapaus. Juuri kolmekymmentä täyttänyt, joten luettavissa jos ei ihan nuoriin, niin nuorehkoihin ehdokkaisiin kuitenkin. Ja mikä elintärkeää, nainen.

- Akatemian näkökulmasta olen professorini mukaan täydellinen: 30-vuotias väittelijä. Meitä kuulemma nyt halutaan :)

Sanovat, että ihminen on juuri sen ikäinen kuin tuntee olevansa. Minä olen kokenut kolme "suurta" ikäkriisiä. Ensimmäinen oli, kun lapset alkoivat ajaa autoilla - siis luokkakavereiden vuosia nuoremmat pikkusiskot ja -veljet. Väistelin lasten ohjaamia autoja liikenteessä aikani, kunnes tajusin, että niillähän taitaa olla ihan legitiimi ajolupa.

Toinen kriisi tuli, kun lueskelin HPK:n pelaajaluetteloa ja tajusin, että joukossa oli enää pari ikäistäni tai vanhempaa pelajaa. Ja ne on niitä joukkueensa nestoreita. Kaukana oli ne ajat, kun pohjoispäädyn seisomakatsomossa kiljuin Peksiä naama punaisena.

Kolmas kriisi on oikeastaan paradoksi. Ei itsestään huomaa ikääntymistä, ei vielä tässä vaiheessa. Sen huomaa, kun katsoo joko lapsiaan tai vanhempiaan. Mihin ne kaikki viisi vuotta sujahti, jotka esikoinen on ehtinyt kasvaa? Ja koska isän ohimot muuttuivat noin harmaiksi?