Kuljen työmatkoilla tätä nykyä parin viikon välein, junalla. Vaikka meillä Hämeenlinnassa pääseekin ajamaan seitsemän kilometrin matkan kaupungin yhdeltä laidalta toisella laidalla sijaitsevalle rautatieasemalle noin kymmenessä minuutissa, päälle saa varata vartin ylimääräistä. Parkkipaikan löytäminen on nimittäin työn ja tuskan takana.
Vanhan Saarioisten kiinteistön vieressä on parkkis, jolle olen tavannut jättää autoni. Paremmille, asfaltoiduille paikoille ei taida kannata haaveilla pääsevänsä ellei saavu asemalle ennen aamukuutta. Saarioisten parkkis on luonnontilassa. Siinä on valtavia kuoppia ja kraatereita, kuraa, rapaa ja kuopustani napaan asti yltäviä lätäköitä. Luulin löytäneeni hyvän paikan, mutta se oli vedenpaisumuksen vallassa. Ajoin pusikkoon. Kello oli 7.58.
Mihin ihmeeseen ne minun jälkeeni asemalle tulleet ihmiset kätkivät autonsa?
torstai 30. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti