maanantai 5. tammikuuta 2009

Ei ymmärrys riitä

Ei järki, ei tunteet, ei mikään osa-alue inhimillisessä olemassaolossani pysty ymmärtämään, miten isä voi puukottaa kolmevuotiasta lastaan.

Katselin eilen tyttöjä, jotka nukkuivat toistensa peilikuvina, vastakkaisilla seinillä olevissa sängyissään. Itkin ja katselin, suukotin ja rakastin.

Luulisi, että jos oma minä joutuisi niin pahoille harhareiteille, sitä pystyisi hakemaan apua, pysäyttämään ennen kuin mitään tuollaista pääsisi tapahtumaan. Luulisi...

Lasta suojeleva vaisto on niin vahva ja voimakas, en käsitä mitä pitää tapahtua että joku muu voima ylittää sen.

Ei kommentteja: