Menen huomenna opevieraaksi vanhalle ala-asteelleni. Siellä on viestintätyöpajoja. Menen teettämään lapsilla haastatteluharjoituksia.
Alkuun ajattelin viritellä oppilaita pienellä kirjoitustehtävällä. Tehtävän ideana on kirjoittaa sanomalehden pikku-uutisen päähenkilön päiväkirjaa kyseiseltä päivältä. Vaan mistäs löydän uutisen, jollaisen voi hyvällä omallatunnolla viedä alaluokkien oppilaiden eläydyttäväksi?
Ampuja? Uhkaaja? Itsemurhaaja? Parvekkeelta putoaja? Kolarikuski?
Ainoat inhimilliset pikku-uutiset tuntuvat, paradoksaalista kyllä, olevan eläimistä. Itsekin olen aikoinani kirjoittanut häntänsä hissin oven väliin jättäneestä koirasta, liesituulettimeen juuttuneesta oravasta ja poliisihevosesta, jota humalainen mies veti hännästä. (Kaikki selvisivät koettelemuksistaan hengissä.) En kuitenkaan halua pistää oppilaita kirjoittamaan oravan päiväkirjaa.
Päädyin kopsaamaan kalvolle jutun vantaalaisesta rahanväärentäjäpojasta. Ehkä se oli kauheiden uutisten tulvasta jotakuinkin vähiten paha. Raha on vain rahaa.
maanantai 26. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Viime viikon uutinen "kuollut ajoi naisen päälle" herätti keskustelua yläkoulussakin. Eräs oppilas pohti että onko koskaan maailmassa sellaista päivää ettei tapahtuisi mitään pahaa - niin ettei lehdillä olisi mitään kirjoitettavaa. Sanoin ettei taida olla, kyllä jossakin jotakin aina tapahtuu. Olinkohan vielä kyyninen vai vain mielikuvitukseton sanoessani että lehdille hyvä uutinen on huono uutinen.
Et ollut kyyninen vaan realisti. No news is good news...
Lähetä kommentti