Ohra on puitu. Hortensia kukkii.
Minua vaivaa levoton mieli. Valitin kun oli liikaa touhua, nyt jo mietin kynttiläkutsujen järjestämistä tai jotakin muuta puuhaa. Esikoisen synttärit ovat kyllä tulossa, niitä saa pian alkaa pohtia.
Kohta taas valitan liikaa kiirettä.
4 kommenttia:
Juu, on se kumma, miten aina täytyy haikailla jotain muuta kuin mitä on, sellaista on ilmassa täälläkin :)
Ihana kuva sänkipellolta, täytyykin ottaa sinusta mallia huomenna ja marssia pellolle.
Voi kiitos kehuista!
Tajusin muuten juuri, että taidan tehdä samoin kuin joskus aiemmin; pidän kynttiläkutsut esikoisen synttärijuhlien jälkeisenä päivänä. Ei tarvitse stressata tarjottavista, kun kuitenkin jää niin paljon synttäreiltä yli...
Hyvä idea, voisinkin kopsata senkin, vaikka mulla oli jotkin muut kutsut mielessä, oiskohan ollut ME... Enkä mä vielä muistanut pellolle mennä, mutta tänään kuvasin aamulla (siis ennen myrskyä ja sadetta) kärhön kukkia.
Ja illalla huomasin, että uusi uljas Hämeenlinna jo keskutteluttaa lammilaisia ja kalvolalaisia koulujen lopettamisesta. No, sehän oli kai vain ajan kysymys. Säälittää kuitenkin kylien puolesta. Säästöt lienevät loppujen lopuksi melko pieniä, ja tuskin niitä on päättäjille ihan oikein esitelty.
Juu, minä ainakin teen aina tosi paljon ylimääräistä tarjottavaa, kun en kestä ajatusta että loppuisivat kesken! Mitä sitten, jos kynttiläkutsujen vieraat saavatkin sitten syödä vaikka kuutosmuffinsseja... :)
Kyläkoulut ovat kyllä hankala asia. Argumentteja on helppo löytää niin moneen suuntaan, ja järki ja tunteet vetävät helposti ristiin.
Lähetä kommentti