tiistai 31. maaliskuuta 2009

Romansseja ilmassa...

Eilinen päiväkotitutustuminen meni yli odotusten. On se hieno tunne seurata vierestä, kuinka oma lapsi osaa kaiken sen missä itse on aina ollut kovin kömpelö; neiti tutustui ihan suvereenisti muihin lapsiin ja hallitsi oman viiteryhmänsä small talkin mainiosti. Äidistä oli siellä enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka lounaan jälkeisessä nukkarituokiossa tyttö suostuikin tulemaan äidin syliin kuuntelemaan lastentarhanopettajan lukemia satuja. Pitelin esikoistani, silitin ja ihmettelin: miten tähän on tultu?

Samassa päiväkotiryhmässä on V, neidin vanha muskarikaveri, josta oli aikoinaan havaittavissa lievää ihastumista neitiä kohtaan. Tuolloin neiti ei oikein vielä syttynyt, mutta eilisellä päiväkotireissulla syntyi pikku romanssi. Katselin päiväkodin ikkunasta, kun neiti juoksi edellä ja V. perässä pihaa ympäri, ympäri, ympäri. Ihan kuin se olisi ollut joku pariutumisriitti, testi. Pihassa oli kymmeniä lapsia suurin piirtein paikoillaan, keinumassa, kaivelemassa maata, laskemassa liukumäkeä - ja heidän lomassaan kiersi tuo ihmeellinen juokseva parivaljakko peräkkäin, kasvot vakavina, puhumattomina.

Tänään neiti tuli posket punaisina seurakunnan kerhosta kotiin. Hänellä on ollut syksyisestä kerhon alkamisesta lähtien ihailija, mutta nyt yhdessä hengailu on muuttunut astetta intensiivisemmäksi. R oli pussaillut neitiä tänään! Useita kertoja kuulemma. Poskelle sentään vain.

Nyt neidillä on ongelma.
- Mulla on kaksi miestä! hän nauroi riisuessaan ulkovaatteita kerhosta tultuaan.
- Kumman kanssa mä oikein menen isona naimisiin, V:n vai R:n?

Siis apua! Ei minulla ollut päiväkerhossa romansseja. Eikä edes ala-asteella. No ehkä kuudennella luokalla ihan vähän, mutta ei me edes pussattu! Käsistä vain pideltiin, ja sekin painostuksen alla. Mutta nyt meidän viisivuotias pyörittelee yhtä poikaa kerhossa, toista päiväkodissa. Onko tämä jotenkin enteellistä? Kertooko se jotakin tytön tulevaisuudesta? Jos kertoo, ehkä se on hyväkin asia; neidin ei varmaan tarvitse laittaa kokosivun ilmoitusta Hesariin kumppanin löytämiseksi.

Kuopus täyttää virallisesti tänään ne Merkittävät Kolme Vuotta. Vastahan tuo syntyi. Raivokohtauksilta on nyt vältytty. Ehkä se oli pikakriisi? Toiveajattelua, luulen.

Ei kommentteja: