lauantai 25. heinäkuuta 2009

Cocktail party -ilmiö

Muistatte varmaan cocktail party -ilmiön? Se on samaa lukion psykologian tuntien antia kuin psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, josta kirjoitin marraskuussa (ja joka muuten on suosituimpia sivuja blogissani).

Ideana siis on, että vaikka olisit juhlissa ihmisten keskellä ja keskustelisit jonkun ihmisen kanssa, voit kuulla jos joku mainitsee nimesi toisella puolella huonetta. Sama toimii ainakin minulla myös lukemisessa: oma nimi pistää herkästi silmään esimerkiksi sanomalehden täyteen kirjoitetulta broadsheet-sivulta. Etunimi yksinään ei niinkään, koska se on niin yleinen, mutta kumpi tahansa sukunimen osista herättää kyllä huomion.

Lapsena muistan säpsähtäneeni aina, kun jossakin puhuttiin Jaakko Lassilasta. Ja KOP:n aikoina Lassilasta toki puhuttiin. (Mies ei ollut meille sukua, ei etäisestikään.)

Nyt joka tuutista tursuaa Novan Arto Merisaloa. Tänäisten Hämeen Sanomien kannessa haastateltava toteaa: "Merisalo on minulle tuntematon suuruus". Hihi. Merisalo on sen verran harvinainen nimi, että käännän myös pääni yhä joka kerta, kun se mainitaan televisiossa. (Arto Merisalo ei muuten ole miehelleni sukua, ei etäisestikään.)

Facebookissa on taas pyörinyt meemi, jossa googlataan sitaateissa "oma nimi osaa", siis vaikka "Maria osaa". Höpsöä, mutta kymmenestä tuloksesta yksi tai kaksi jaksaa kyllä yleensä naurattaa minua.

Maria osaa korjata auton ja ampua, minä taas olen häntä parempi kokki.

Ei kommentteja: