...blogirintamalla. Tein nimittäin juuri työasioiden things to do -listan tammikuulle ja huh huh, täytyy sanoa, että jos tästä kuusta järjissä selviän, niin olen aika kova mimmi.
Henkilökohtaisella puolellakin on yhä asioita, jotka pyrkivät valloittamaan mielen sopukat aina kun keskittyminen hetkeksikin herpaantuu, joten paletin koossa pitämiseen tarvitaan nyt isot määrät energiaa.
Nyt, arkitehdin innostamana, paketoin kuitenkin nopsasti edellisen vuosikymmenen, joka oli melkoisen merkittävä. (Muoks. ja jl:n "rohkaisemana" täydennän vuosikymmenen pyöreäksi ja lisään myös pari unohtunutta mainitsemisen arvoista asiaa!)
Vuonna 2000 en vielä uskaltanut naimisiin. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa ja työskentelimme mieheni kanssa kesän Helsingissä. Asuimme Kalliossa Flemarin ja Hesarin kulmassa, se oli elämys sinänsä!
Vuonna 2001 menin naimisiin viisi vuotta aiemmin lukiossa tapaamani miehen kanssa.
Vuonna 2002 vietimme tietoisesti viimeisiä hetkiä railakasta opiskelijaelämää. Saimme ensimmäiset piirustukset tulevasta navettakodistamme. Valmistuin filosofian maisteriksi. Vuoden lopuksi muutimme Jyväskylästä takaisin molempien kotikaupunkiin Hämeenlinnaan.
Vuonna 2003 olin ollut kaksi viikkoa tutkijakoululainen, kun tulin raskaaksi. Esikoisemme syntyi lokakuun neljäntenä.
Vuonna 2004 muutimme navettakotiimme ja hämmästyin äitiyden voimasta.
Vuonna 2005 rakensimme pihan tv-ohjelmassa ja julkaisin ensimmäisen tieteellisen artikkelini.
Vuonna 2006 saimme toisen lapsemme.
Vuonna 2007 mieheni jätti ravintola-alan ja ryhtyi koti-isäksi.
Vuonna 2008 työstin vimmalla väitöskirjaani valmiiksi.
Vuoden 2009 väittelin filosofian tohtoriksi ja lapsemme aloittivat päiväkodit, esikoinen vielä syksyllä eskarin.
Mitähän sitä tästä vuodesta pääsee sanomaan, kun kalenteri on kierretty loppuun?
maanantai 4. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kaksi nahkakantista ja yksi väitös, onhan siinä hyvä saldo vuosikymmenelle!
Ihan samaan en ole yltänyt, mutta ehkä koti-isästä on hiukka enemmän apua arjen pyörittämisessä kuin yksityisyrittäjästä, onhan? :)
On, ehdottomasti. Kaikki kunnia ihanalle miehelleni!
Arkitehti on aivan oikeassa, siinä tosi hyvä saldo vuosikymmenelle. Ja vielä talokin.
Ja minäkin aina opiskeluani mainostan, vaikka oon sua vanhempi eikä edes perustutkintoa plakkarissa. Tai on se ei-akateeminen, väärältä alalta. Mutta hatunnosto väitöksestä vielä kerran. :)
Lähetä kommentti