...synnytin kuopukseni. Ylpeyden ja onnen keskellä haikea olo: näinkö tämä onkin mennyt? Tuolloin kuvanottohetkellä kymmenen minuutin ikäistä lasta ihmetellessä ei käynyt mielessäkään, että lapsi saattaisi jäädä viimeiseksemme. Saattaisi. Ken tietää.
Onnea, onnea, fantastisen upea Ellini!
2 kommenttia:
Onnea äidille ja tyttärelle! :)
Kiitos! Synttärikemut vol. 1 takana ja äiti vielä järjissään. Kakkososaa odotellessa... ;)
Lähetä kommentti